Miltä se käytännössä tuntuu? – Uusi blogi –osio alkaa

Nyt on takana kovin ruuhka tämän kevään ravitsemuskoulutuksissa. Vuoden alusta juhannukseen Trainer4You Nutrition Oy on kouluttanut 150 ravinto-ohjaajaa ja 20 ravintovalmentajaa. Lisäksi olemme osallistuneet yli 200:n personal trainerin sekä muutamien Valmentajan ammattitutkinto -koulutuksessa olevan kouluttamiseen.

Hei, mitä olet mieltä…

Koulutustilanteissa eteen tulee monenlaisia kysymyksiä. Poikkeuksetta 2-3 päivän koulutuksissa esitetään vähintään pari sellaista kysymystä, joihin en ole aiemmin törmännyt tai asioita en ole kysyjän esittämällä tavalla koskaan ajatellut.

Yksi esitetyimpiä kysymyksiä varsinkin personal trainer –koulutuksissa on: ”Kannattaako aamulla lähteä lenkille tyhjällä vatsalla vai aamupalan syöneenä?” Tähän kysymykseen on tullut vastattua kymmeniä kertoja. En kuitenkaan vielä kerro vastaustani.

Uusi blogi –osio – käytäntöä faktalla höystettynä

Aloitan tästä kirjoituksesta uuden osion Ravitsemusasiantuntijan lautasella -blogissa. Osion nimi on: Miltä se käytännössä tuntuu? Testaan erilaisia asioita käytännössä ja höystän käytännön kokeilujani tieteellisillä faktoilla. Ensimmäiset kokeilut liittyvät kysymykseen - Kannattaako aamulenkille lähteä syömättä mitään vai aamupalan syöneenä?

Trainer4You:n uusi ravitsemusasiantuntija

Kutsun samalla blogiin uuden kirjoittajan. Helmikuun alussa Trainer4You sai uuden ravitsemusasiantuntijan. Olen tänään hieman kiusallinen, enkä vielä kerro uuden ravitsemusasiantuntijan nimeä. Osa lukioista hänet jo tietääkin, mutta antaa hänen itse kertoa tulevissa teksteissään kuka on.

Testissä valmistautuminen aamulenkille

Testailumme etenee seuraavalla tavalla. Juoksemme viikon välein n. 30 minuutin aamulenkin. Kellotamme ajan, otamme ylös keskisykkeen ja energiankulutuksen. Joka viikko valmistautuminen lenkille on erilainen. Viikolla 1 lähdemme tyhjällä vatsalla liikenteeseen, viikolla 2 juomme kupin kahvia ja viikolla 3 syömme tavanomaisen aamupalan ennen lenkkiä.

Koitetaan miltä se käytännössä tuntuu!

- Mikko Rinta

Pitkänmatkan hiihto, vapaa 30 km

Cortinassa sää oli normaalia kylmempi. Perjantain ja lauantain välisenä yönä pakkasta oli kilpaladun korkeimmalla kohtaa lähes 20 astetta. Olen useana vuotena ollut tuohon aikaan samoilla seuduilla ja tyypillisesti sää on vastannut Suomen kevät kelejä – yöllä muutama aste pakkasta ja päivällä menee plussalle. Nyt pakkasta oli koko päivän.

Aamupalalle suuntasin 2 h 15 minuuttia ennen kisaa. Söin samanlaisen aamupalan kuin perjantaina. Cappuccinon jätin kuitenkin juomatta. Minulla on kahvin juonnin vaikutuksista ennen liikuntaa huonoja muistoja Urheilukoulun ajoilta. Silloin tuli intin isosta peltimukista juotua ennen treeniä reilumpi annos kahvia ja koko harjoituksen ajan oli maha sekaisin. Tämän jälkeen olen välttänyt kahvin juontia ennen kilpailua ja juon sitä muutenkin todella harvoin ennen liikuntaa.

Aamupalan syönnin lopetin 1 h 45 minuuttia ennen lähtöä. Sitten pakkaamaan kilpailukamppeet valmiiksi. Aamun mittaan join mehua ja vettä noin litran verran. Puolitoista tuntia ennen kisaa lopetin juomisen ja seuraavan kerran join vasta juuri ennen lähtöä. Nykyisin otan kymmenen minuuttia ennen pitkäkestoisen kilpailusuorituksen alkua n. 3 dl normaalia ”vahvempaa” urheilujuomaa, eli ns. praimerin. Tuo 3 dl sopii minulle hyvin, sitä suuremmat annokset aiheuttavat minulle vatsavaivoja kilpailussa n. 30-45 minuutin kohdalla.

Juotot eivät menneet ihan putkeen..

Kisaladun profiili oli poikkeuksellinen ainakin suomalaisiin massahiihtoihin verrattuna. Kisan ensimmäinen 12 kilometriä oli loivaa nousua ja seuraava 15 km oli pääosin laskua. Lopussa oli haastava 3 km maailman cup -latu.

Itse kisa meni juomien ja ravinnon nauttimisen suhteen pieleen. Itse juoma toimi. Sen hiilihydraattipitoisuus oli n. 6% ja kerta annoksena join sitä 1,5-2 dl. Juottojen suunnittelussa teimme juottajan ja matkassa olleen toisen hiihtäjän kanssa pari kohtalokasta virhettä. Suunnittelimme kaksi omaa juottoa matkan varrelle. Järjestäjien juottopisteistä meillä ei ennen kisaa ollut varmaa tietoa.

Meidän ensimmäinen juotto oli suunniteltu kilpailun korkeimpaan kohtaan eli 12 kilometrin kohdalle. Normaalisti olisin juonut 4-5 km kohdalla ensimmäisen kerran ja 10 km kohdalla toisen kerran. Juottoja suunniteltaessa nesteen nauttiminen tuntui hankalalta toteuttaa loivassa ylämäessä, joten ensimmäisen juoton siirsimme vasta mäen päällä. Tämä osoittautui huonoksi ratkaisuksi. Toinen juottopaikka oli sitten jo 16 kilometrin kohdalla. Vauhti oli alamäkiosuudella sen verran reipas, että juottomies ei ennättänyt siirtyä ensimmäisestä paikasta toiseen. Onneksi järjestäjien juottopaikka oli 17 kilometrin kohdalla.

Harmillisesti järjestäjien juottopaikkoja ei ollut kuin tuo yksi koko kisan aikana. Loppumatka meni sitten ilman juomia. Ongelmat tulivat eteen viimeisellä kolmella kilometrillä maailman cup –reitillä. Meno hyytyi pahasti ja aikani oli varmasti pari minuuttia heikompi, mitä se olisi ollut, jos juottojen suunnittelu sekä toteutus olisivat onnistuneet. Kisan jälkeen oli aika heikko olo, keuhkoihin sattui ja päätä särki. Piti juoda runsaasti, kiiruhtaa nopeasti syömään ja valmistautua seuraavan päivän koitokseen tätä päivää paremmin – huomenna ei samoja virheitä enää tehtäisi!

- Mikko Rinta